Talvi on täällä!

Eilen illalla taivaalta alkoi sataa lumihiutaleita, ja seuraavana aamuna maa oli täysin valkoinen. No, tietysti tilaisuus oli käytettävä hyväksi, ja lähdin ulos kameran kanssa koiria kuvaamaan.
Facebookissa monet tuntuvat postailevan, kuinka heidän koiransa ovat innoissaan lumesta, eivätkä meinaa housuissaan pysyä. Ehei, tälle kolmikolle lumi tuntuu olevan arkipäivää! :D Myös Wiiville, joka viimeksi on lunta nähnyt alle luovutusikäisenä.

Tällä kertaa tällainen tylsä, kuvapainotteinen postaus, koska kummempaa kerrottavaa ei tänne blogin puolelle ole nyt. :D

Näyttelyitä, mätsäreitä ja kuvia

Täällä taas!

Kirjoitteluinto on jossain kaukana, ja sen voi varmasti huomata postausten aina vain pitenevistä väleistä. Kerrottavaa olisi enemmänkin, mutta karsin niistä mielenkiintoisimmat. Aloitetaanpas...

Kävimme 24.10. pyörähtämässä Wilman kanssa Seinäjoen näyttelyssä. Näyttelyä edeltävän yön vietimme hotellissa ja Wilma käyttäytyi todella hienosti hotellin käytävältä kuuluvista äänistä huolimatta.
Wilman poika Werneri sijaitsi naapurihuoneessa, ja ylemmässä kerroksessa Sulo omistajineen. Kerroksessamme oli aika kuuma, joten ulkoilimme suhteellisen paljon koirien kanssa viereisellä ulkoilualueella. Lämpötilasta huolimatta yö sujui hyvin, ja Wilma nukkui rauhallisena koko yön.

Seuraavana aamuna ajelimme lyhyen matkan näyttelypaikalle. Leiriydyimme lapinkoirakehän laidalle odottelemaan ja täytyy sanoa, että olen erittäin tyytyväinen koiruuksien käytökseen! Wilma ei haukahtanut kertaakaan, vaan makoili rauhallisena kevythäkissä.
Werneri esiintyi kehässä hienosti, ja sai tuloksen PEK2 KP, kolmen urospennun joukosta.

Wilma yllättikin täydellisesti...

AVO ERI1 SA PN1 SERT FI MVA CACIB VSP ♥

________________________________________________________________________________________

Eilen kävimmekin sitten Oulussa mätsäreissä Wiivin ja Wiolan kanssa mätsäreissä. Lumo oli mukana myös. Tuloksina tältä reissulta olivat Wiivin PUN-, Wiolan PUN2 ja Lumon SIN-. Käytös oli jälleen kerran hienoa. :)

Hauska Erilainen ''Lumo''

Wiola

Wiola

Lumo, Wiivi ja Wiola

 _______________________________________________________________________________________

Vertti on nivelrikosta huolimatta edelleen oma riehakas itsensä, ja säntäilee pihalla kuin päätön kana. Nyt olenkin treenaillut Vertin kanssa rallytokon alokasluokan muutamia liikkeitä, ja Vertti on kyllä innolla mukana tekemässä ja oppii mielellään uutta.
Jos ja kun saadaan liikkeet kasaan, olis kiva kokeilla rallytokoilua alkuun vaikka ihan vain mölleissä, jos sellaisia jossakin satuttaisiin järjestämään. :)

Näin tällä kertaa! Katsotaan, tuleeko seuraava postaus vuoden kuluttua... :D 

Eikaittäsä

:D

Hengissä ollaan tästä äärimmäisestä epäaktiivisuudesta huolimatta.

Noh, mistäs tässä aloittaisi. Hiljattain aloiteltiin Wilman ja Vertin (ja vähän Wiivinkin) kanssa uusi harrastus eli mejä, joka on siis lyhenne metsästyskoirien jäljestyskokeesta. Nykyisin laji on tosin avoin kaikille roduille. Ideana on antaa koiran johdattaa verijälkeä (esim. haavoittuneesta hirvestä vuotanutta) pitkin kaadolle (eli kuolleelle riistaeläimelle). Treenimielessä kuitenkin yksinkertaisesti hommataan naudan verta, lisätään se superlonsieneen ja vedetään jälki metsässä ja loppuun tehdään kaato, jossa tavallisimmin käytetään hirvieläimen sorkkaa tai muuta palkkaa. Käytiinpä kurssikin läpi, ja ihan kivalta kuulostaa ja tuntuukin. :) Kokeisiin ei varmasti missään vaiheessa edes yritetä, mutta omaksi iloksi oikein kivaa hommaa. Kurssilla Wilma haahuili jäljellä mihin sattuu, osasyynä ehkä se, että minä olin oppaana kulkemassa perässä. Löysi se kuitenkin lopulta kaadon eli hirvensorkan. Vertti taas pysyi mainiosti jäljellä, vaikkakin tempo oli tooosi hidas. Minä en ajoittain nähnyt merkkejä (jälki oli avomerkattu) mutta onneks Vertti handlasi homman ja löysi kaadon! ;) Eihän nuo mitään jälkikoiria ole, mutta Wiivi kyllä yllätti. Tehtiin kotona sellainen 20 metrin jälki yhdellä loivalla kulmalla, ja Wiivi se vasta jäljellä pysyikin! Käytti mukavasti maavainua, mutta parin metrin päässä kaadosta vaihtoi ilmavainuun. Saa nähdä millanen siitä ajan myötä kehkeytyy, muidenkin kuin tämän asian suhteen. :)

 Tänä vuonna ei olla ilmoittauduttu kuin kahteen näyttelyyn: Ylivieska KV 18.7. Vertin kanssa sekä Raahen ryhmikset 1.8. molempien ''isompien'' kanssa. Wiivi luultavasti menee Siikajoen pentunäyttelyyn 6.9. :) Treenailtu on jo jonkin verran, reipasta ravia nätisti remmissä, seisomista ja hampaiden näyttöä. Wiivi on niin ihanan helppo pentu, oppii todella nopeasti! :D Muita temppuja ovat mm. pusu, molempien tassujen antaminen, maahan, kieri, väliin, seuraa, viereen, etutassut käsivarrelle... Paljon on vielä opetettavaa, mutta eihän meillä tässä mikään kiire ole. :)

Koirakavereitakin on treffattu, porokoira Retua, tolleri Demiä (kääks, missä Demin blogi on? :D) ja rotutovereita eli Suloa & Lumoa ja tietty sisaruksia.

Ikijään Ikuinen Rakkaus ''Sulo'' ja Wilma

Velipoika Werneri ja Wiivi

Werneri ja Wiivi

Wiivi the norppa

Vas. Hauska Erilainen ''Lumo'', meijän Wiipeli, Grand Matador Sebastian ''Sepsu'' ja Ikijään Ikuinen Rakkaus ''Sulo''.

Lumo ja Wiivi

Vertin nivelrikko ei ole vielä näyttänyt vaivaavan ollenkaan, onneksi! ♥ Vertti syö nyt ruoan lisänä Nutrolin Nivel monitehoa, johon siis sisältyy kalaöljy ja tabletit, jotka menevätkin hyvin alas. Pitää kattoa, mikä nivelvalmiste loppujen lopuksi olis hyvä ja riittoisa. Ruoka pitäis kans vaihtaa, mutta en vielä ole varma, mikä olisi hyvä. Jos tätä blogitekstiä lukee joku, jolla on myös nivelrikkoinen koira, olisi kiva, jos kirjoittaisit kommentteihin, mitä oma koirasi syö. :) Kuivaruoka olis hakusessa.

Wilmalla on menossa juoksut tokalla viikolla, ja onkin ollut alusta asti Wiola-tyttären luona neljän kilometrin päässä. Vertin tuskaa helpottaa Wiivi the ilopilleri. ;) Silti Vertti ulvoo etenkin iltaisin häkin suurella kivellä. Raukka! :D Onneksi juoksut ei oo ikuisuuden mittaisia, ja Vertti saa tärkeän kaverinsa lopulta takaisin.

 

Loppuun vielä kuvat Wiolasta ja Wiivistä:

 

Hengissä ollaan!

Eihän tästä taida tulla mitään... :D

Huhhuh, mistähän sitä aloittais.
Tänne blogiin en ole edes tästä maininnut, mutta 10. helmikuuta -15 Wilman ja Vertin yhteiset vahinkopennut syntyivät! Tuloksena 2u + 2n, mutta ensimmäisenä syntynyt uros jouduttiin valitettavasti lopettamaan kitalakihalkion takia. Kolme jäljelle jäänyttä naperoa ovat kuitenkin terveitä ja pyöreitä pörröpalloja! Pennut saivat Wilman mukaan nimikseen Wiivi, Wiola ja Werneri. Wiivi jää meille pihaan, lisäksi Wiolalle ja Wernerille on tiedossa kodit. :) Nyt pennut ovat vähän päälle 7-viikkoisia.

Kaksi päivää ennen pentuja - tiineys ei ihan jokaisen silmään näkynyt päällepäin!

Tuore perhe 10.2.-15 ♥

Wiivi 10.2.-15

Wiola 10.2.-15

Werneri 10.2.-15

1vk

Wiola 2vk 4pv

Werneri 2vk 4pv

2vk 4pv

3vk 1pv

vas. Werneri, Wiola ja Wiivi 3vk 3pv

Uudempia kuvia myöhemmin., ja siirrytään toiseen asiaan:
Lähdimme ajelemaan 31.3. eli tiistaina Nivalaa kohti Wilman ja Vertin kanssa terveystarkastuksiin. Molempien silmät ja polvet terveet! Seuraavaksi koirat rötköttivätkin jo yksitellen pöydällä röntgeniä varten. Wilman lonkkia valitettavasti veikattiin D:ksi, kyynärät kuitenkin terveet. Vertin lonkat olivat paremmat (en muista mitä veikkasi), mutta kyynärissä/kyynäreessä oli harmittavasti nivelrikko, vaikkei Vertti ole ikinä oireillut tai ontunut. :( Onneksi nivelrikko on kuitenkin nyt tiedossa, jotta sitä voidaan hoitaa! Toivotaan vain, etteivät tule haittaamaan tulevaisuudessakaan. Ja nyt noilla kahdella on sitten pennut. Toivottavasti pennut tulevat pysymään terveinä koko ikänsä <3 Nyt ei auta muu kuin odotella lopullisia tuloksia Kennelliitolta.

 

Joulun odotusta

Tämähän on tullut jo tavaksi! :D Postauksien väli vain pitenee, ja minimissään se on kuukauden verran. Nyt otin itteäni niskasta kiinni ja tulin tänne kirjoittamaan lyhyesti kuulumisia!

Erkkarin jälkeen ei ole ollut yhtään koiratapahtumaa, vaan olemme pysytelleet kotona ja vierailleet koirakavereiden luona. Wilma aloitteli juoksut jo jokin aika sitten, mutta nyt aatoksi odotellaan loppuvaksi. :) Nämä viimeiset kolme viikkoa ovat olleet erillisissä häkeissä, ja olihan se alku kurjaa Vertille! Nyt kuitenkin jo syö ruokansa ja alkaa olla oma iloinen itsensä.

Vasemmalta nuori havannankoiratyttö Kide, Vertti, Wilma ja Sulo. Ilmeet kertovat kaiken :D

Wilman kanssa kuvassa uusi tuttavuus, lagottonarttu Iitu.

Kuten ensimmäisistä kuvista näkee, täällä on ollut (ja on) paljon lunta. ♥ Vihdoinkin tulee oikeasti talvi, ja koiratkin nauttivat, etenkin nämä lappalaiset! Suunnitelmissa olisi hieman opetella Wilman ja Vertin kanssa vetämistä, tosin kokonsa puolesta eivät sovellu ihmisiä vetämään esimerkiksi pulkassa, mutta koirahiihto ja potkukelkkailu olisivat tosi kiva harrastus! Lapinkoirakaveri Sulo olisi mukana tässä hommassa, ja olishan se mukava semmonen kolmen lapikkaan valjakko :D Täällä on lunta ihanan paljon, ja tänäänkin pellolla lenkkeillessä näki, miten koirat oikeasti nauttivat siitä lumimäärästä ♥

Sitten siihen jouluun! Tosiaan enää kaks yötä jäljellä, enkä oo kyllä juuri mitenkään valmistautunu :D Wilma ja Vertti sai etukäteisjoululahjaksi aktivointilaudan, jota on jo pari kertaa kokeiltu. Wilma arvatenkin älysi homman jujun ensimmäisenä, kun Vertti vaan pyysi ihmisiltä apua ja tuijotti lautaa. Lauantaina räpsimme muutamia jouluisempia kuvia koirista, ja osa onnistu aika hyvinki! :) Kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu eilen, kun vierailimme walesinspringerspanieli Riffin luona.

 

 

 Hyvää joulua ja Onnea vuodelle 2015!